Syyskuussa 2021 Neliö-Galleriassa avautui uudistettu näyttelytila. Gallerian uusi tila sai nimekseen UG Neliö-Galleria. Lyhenteeseen saatiin inspiraatio sanasta underground eli maan alla. Tila on nimensä mukaisesti Neliö-Gallerian alakerrassa toimiva näyttelytila, joka mahdollistaa suurempien näyttelykokonaisuuksien esittämisen galleriassa ja tilassa tullaan näkemään myös erillisiä kiinnostavia, kokeellisiakin nykytaiteen tekijöitä. Lisäksi se toimii projektitilana ja nostaa tietoisuuteen uusia taiteentekijöitä sekä harvemmin galleriassa nähtyjä taiteen muotoja.
E l i s a T u o h i m a a
3 1.1 0. - 2 4. 1 1.2 0 2 4
Elisa Tuohimaa on kempeleläinen kuvataiteilija ja taidekasvattaja (TaM, Lapin yliopisto). Tuohimaa käsittelee teoksissaan ihmisyyttä: nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta, läsnä- ja poissaoloa, oikeutta ja vaikeutta suhteessa minuuteen, sen historiaan ja ympäristöön sekä toiseen ihmiseen.
Taiteellisessa työskentelyssä tärkeintä Tuohimaalle on pyrkimys jaetun kokemuspinnan tavoittamiseen ja löytämiseen. Hän on kiinnostunut taiteen kautta ja sen avulla tutkimisesta ja toimimisesta, visuaalisen kulttuurin vahvasta vaikutuksesta yhteiskuntaan sekä sen synnyttämistä ilmiöistä. Tuohimaa kuuluu Taidemaalariliittoon ja Oulun taiteilijaseura -63:een.
Tuohimaa kertoo tyoskentelystään: ”Elän eskatologista aikaa, joka on täynnä äärimmäistä vastakkaisuutta ja pelottavaa itsekkyyttä, vihaa, katkeruutta, voimaa, tuhoa. Maailma, jossa elän ja jonka jaan yhdessä lähimmäiseni kanssa, on kuitenkin täynnä edelleen myös äärimmäistä kauneutta, herkkyyttä, rakkautta, haurautta ja elämää.
Taivas on ikuisuutta, Jumalaa ja avaruutta symboloiva asia. Sen ymmärretään olevan ihmisen ylä- ja ulkopuolella, ulottumattomissa. Se on mahtava, sen armoilla olen, se antaa sateen, tuo myrskyn, lämmön ja valon.
Maa, jolla liikun, elän ja olen takaa perustavan pohjan olemiselleni yhtä lailla kuin ylleni kaareutuva taivaskin. Dystooppinen maailma ja sen lähes kipua tuottava pelko sulautuu hetkittäin yhdeksi sisälläni kauneuteen ja hyvyyteen turvautuvan toivon ja uskon kanssa.
Uusimmat teokseni pohtivat kokemuksia äärimmäisestä maailmasta, rajallisuudesta, ajasta ja ikuisuudesta. Maalaan eskatologista maisemaa –valuvia taivaita, kohoavia puita ja maanpintoja – suurelle kangaspohjalle ilman kiilapuita monokromaattisella
väriasteikolla.”
Taiteellisessa työskentelyssä tärkeintä Tuohimaalle on pyrkimys jaetun kokemuspinnan tavoittamiseen ja löytämiseen. Hän on kiinnostunut taiteen kautta ja sen avulla tutkimisesta ja toimimisesta, visuaalisen kulttuurin vahvasta vaikutuksesta yhteiskuntaan sekä sen synnyttämistä ilmiöistä. Tuohimaa kuuluu Taidemaalariliittoon ja Oulun taiteilijaseura -63:een.
Tuohimaa kertoo tyoskentelystään: ”Elän eskatologista aikaa, joka on täynnä äärimmäistä vastakkaisuutta ja pelottavaa itsekkyyttä, vihaa, katkeruutta, voimaa, tuhoa. Maailma, jossa elän ja jonka jaan yhdessä lähimmäiseni kanssa, on kuitenkin täynnä edelleen myös äärimmäistä kauneutta, herkkyyttä, rakkautta, haurautta ja elämää.
Taivas on ikuisuutta, Jumalaa ja avaruutta symboloiva asia. Sen ymmärretään olevan ihmisen ylä- ja ulkopuolella, ulottumattomissa. Se on mahtava, sen armoilla olen, se antaa sateen, tuo myrskyn, lämmön ja valon.
Maa, jolla liikun, elän ja olen takaa perustavan pohjan olemiselleni yhtä lailla kuin ylleni kaareutuva taivaskin. Dystooppinen maailma ja sen lähes kipua tuottava pelko sulautuu hetkittäin yhdeksi sisälläni kauneuteen ja hyvyyteen turvautuvan toivon ja uskon kanssa.
Uusimmat teokseni pohtivat kokemuksia äärimmäisestä maailmasta, rajallisuudesta, ajasta ja ikuisuudesta. Maalaan eskatologista maisemaa –valuvia taivaita, kohoavia puita ja maanpintoja – suurelle kangaspohjalle ilman kiilapuita monokromaattisella
väriasteikolla.”
Aulis Harmaalan näyttely ”Kukkia kuolleen kissan haudalle” on UG Neliö-galleriassa 4.9.- 29.9. 2024.
Kukkia kuolleen kissan haudalle maalauksissa ja installaatioissa kissahahmot todistavat inhimillistä elämää päähenkilöinä ja sivustakatsojina. Öljymaalauksessa on piirrostarina maailman muutoksista 1970-luvulta tähän hetkeen: navettakissojen kovasta elämästä, kissaperheestä Oulussa, kulttuurieroista, erilaisista asenteista ja kissan kuolema. Lasipulloon on säilötty muuttosiivouksessa löytynyt kissan viimeinen kakkapökäle. Samettinauhaan on ommeltu kodin lattioilta löytyneitä kissanviiksiä. Tämä teos on omakohtainen katsaus elämään kissojen kanssa.
Kuvataiteilija Aulis Harmaala asuu Espoossa. Hän on syntynyt vuonna 1966 Ranualla. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto yliopistosta vuonna 2011. Harmaalan teokset ovat viime vuosina olleet öljymaalauksia ja installaatioita. Näyttelyiden teemoissa on usein henkilökohtaiseen elämään liittyviä kokemuksia ja yhteiskunnallisia asioita. Taiteen edistämiskeskus tukee taiteilijan työskentelyä näyttöapurahalla vuonna 2024.
Kukkia kuolleen kissan haudalle maalauksissa ja installaatioissa kissahahmot todistavat inhimillistä elämää päähenkilöinä ja sivustakatsojina. Öljymaalauksessa on piirrostarina maailman muutoksista 1970-luvulta tähän hetkeen: navettakissojen kovasta elämästä, kissaperheestä Oulussa, kulttuurieroista, erilaisista asenteista ja kissan kuolema. Lasipulloon on säilötty muuttosiivouksessa löytynyt kissan viimeinen kakkapökäle. Samettinauhaan on ommeltu kodin lattioilta löytyneitä kissanviiksiä. Tämä teos on omakohtainen katsaus elämään kissojen kanssa.
Kuvataiteilija Aulis Harmaala asuu Espoossa. Hän on syntynyt vuonna 1966 Ranualla. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto yliopistosta vuonna 2011. Harmaalan teokset ovat viime vuosina olleet öljymaalauksia ja installaatioita. Näyttelyiden teemoissa on usein henkilökohtaiseen elämään liittyviä kokemuksia ja yhteiskunnallisia asioita. Taiteen edistämiskeskus tukee taiteilijan työskentelyä näyttöapurahalla vuonna 2024.
Tuija Karén
PILVISTÄ JA MAISEMISTA
UG Neliö-Galleria 7.8.-1.9.2024
Utuisten pilvien ja maisemien takaa katsovat he jotka kerran olivat. Maalaukset ovat syntyneet utuisten ja helteisten heinäkuun päivien sekä
hiljaisten hautausmaakävelyjen inspiroimina.Teoksissaan Karén havainnoi intuitiivisesti sisäistä maailmaa, maisemaa,tunnelmia ja musiikkia uniikilla ja herkällä tavalla. Aiheena ovat usein luonto,naishahmot ja mielen kerrokset.
Tuija Karén (s.1967) on Pikisaaressa työskentelevä oululainen kuvataiteilija. Taustaltaan hän on videoartenomi sekä graafinen suunnittelija, ja
kuvataitelijana hän on toiminut vuodesta 2021 saakka. Oman taiteen tekemisen lisäksi hän on työskennellyt taidepajaohjaana. Hän on suorittanyt kuvataiteen opintoja mm. Lapin yliopiston taiteidentiedekunnan avoimessa yliopistossa. Tämä on Karénin kolmas yksityisnäyttely. Lisäksi hän on ollut mukana lukuisissa yhteisnäyttelyissä. Tulevia näyttelyitä ovat mm. yhteisprojekti säveltäjä Niilo Korsulaisen kanssa Uuden musiikin lokakuu -festivaalin yhteydessä lokakuussa 2024 sekä ARTtilassa tammikuussa 2025.
hiljaisten hautausmaakävelyjen inspiroimina.Teoksissaan Karén havainnoi intuitiivisesti sisäistä maailmaa, maisemaa,tunnelmia ja musiikkia uniikilla ja herkällä tavalla. Aiheena ovat usein luonto,naishahmot ja mielen kerrokset.
Tuija Karén (s.1967) on Pikisaaressa työskentelevä oululainen kuvataiteilija. Taustaltaan hän on videoartenomi sekä graafinen suunnittelija, ja
kuvataitelijana hän on toiminut vuodesta 2021 saakka. Oman taiteen tekemisen lisäksi hän on työskennellyt taidepajaohjaana. Hän on suorittanyt kuvataiteen opintoja mm. Lapin yliopiston taiteidentiedekunnan avoimessa yliopistossa. Tämä on Karénin kolmas yksityisnäyttely. Lisäksi hän on ollut mukana lukuisissa yhteisnäyttelyissä. Tulevia näyttelyitä ovat mm. yhteisprojekti säveltäjä Niilo Korsulaisen kanssa Uuden musiikin lokakuu -festivaalin yhteydessä lokakuussa 2024 sekä ARTtilassa tammikuussa 2025.
JANNE ERKKILÄ
Protosynteesi 2.0
6.3.–28.3.2024.
Protosynteesi 2.0
6.3.–28.3.2024.
Näyttelyn nimi viittaa luonnon kehityskulkuun ja ihmisen kulttuurievoluutioon jatkuvana
prototypointiprosessina. Luonnossa uusi syrjäyttää vanhan ja elämä sopeutuu kokeilemalla tarjolla
oleviin ekologisiin lokeroihin. Ihmisten ilmoilla uudet ideat ja trendit syntyvät vanhojen silpusta.
Lisäksi Protosynteesi viittaa fotosynteesiin ja nimen synteesi-osa viittaa luonnon ja ihmisen
vuorovaikutukseen, jossa luonto on teesi ja ihmisen toilailu antiteesi. Teossarjan teokset ovat yritys
etsiskellä synteesiä näiden välille limittämällä orgaanista ja geometrista muotokieltä sekä
yhdistelemällä kasveista ja sienistä valmistamiani pigmenttejä keinotekoisten maalien ja
kierrätysmateriaalien kanssa.
Haen teoksilla visuaalista kieltä metamodernistiselle maailmankuvalle, jossa on tilaa sekä
orgaaniselle villille että synteettiselle sivilisaatiolle yhtä aikaa, päällekkäin ja rinnakkain
ekosysteemien ja kulttuurien kompleksina. Teokset käsittelevät metamodernismille tyypillistä
aaltoilua utopismin ja nihilismin välillä, urbaanin ja orgaanisen luonnon limittymistä meren, maan
ja taivaan rajapinnassa, elävän luonnon ja ihmisen palavaa pyrkimystä kasvuun, uudistumiseen,
levittäytymiseen, kilpailuun, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen betonin rajaamassa elintilassa sekä
ihmisen haahuilua fyysisten ja hengellisten sfäärien välillä. Työskentelyä ovat tukeneet SKR:n
Keskusrahasto ja Pohjois-Savon rahasto.
Olen kuopiolaislähtöinen kuvataiteilija ja järjestänyt soolonäyttelyitä ympäri Suomea vuodesta
2013 ja osallistunut kymmeniin ryhmänäyttelyihin vuodesta 2006 neljässä maassa kahdella
mantereella. Opiskelin taiteen maisteriksi Rovaniemellä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa.
Osa teoksistani on abstrakteja sukelluksia sanallistamista vältteleviin kokemuksiin, toisten ollessa
osittain figuratiivisia ilmentymiä luontokokemuksista ja ihmisen luontosuhteesta. Pääsääntöisesti
olen maalannut akryyleillä, yhdistellen tarkkaa sivellintyöskentelyä ja roiskintatekniikoita.
Lähivuosina olen käyttänyt myös valokuvaa, luonnonvärejä ja kierrätysmateriaaleja.
Innoitukseni löydän vaelluksiltani, hiljaisuudesta, ympäristöni tarkkailusta, tulen tuijottelusta sekä
luonnonantimien keräilystä. Lähivuosina olen etsinyt keinoja vaelteluni ja taiteen tekemisen
yhdistämiseksi. Kesällä 2017 pyhiinvaelsin Suomen halki mutkitellen Hangosta Nuorgamiin
kamerani kanssa dokumentoiden reittini ja havaintoni. Vuosina 2018 ja 2019 kävelin ympäri Oulua
ja sen lähiluontoa tarkastellen ympäristöäni paikkaansa etsivän tulokkaan näkökulmasta ja maalaten
kokemukseni kankaalle. Korona-ajan työskentelin luonnonvärejä keitellen ja niillä maalaten. Nyt
työskentelen vaellellen ympäri Kuopiota ja tehden tulkintoja ympäristöstäni paluumuuttajan silmin.
..
prototypointiprosessina. Luonnossa uusi syrjäyttää vanhan ja elämä sopeutuu kokeilemalla tarjolla
oleviin ekologisiin lokeroihin. Ihmisten ilmoilla uudet ideat ja trendit syntyvät vanhojen silpusta.
Lisäksi Protosynteesi viittaa fotosynteesiin ja nimen synteesi-osa viittaa luonnon ja ihmisen
vuorovaikutukseen, jossa luonto on teesi ja ihmisen toilailu antiteesi. Teossarjan teokset ovat yritys
etsiskellä synteesiä näiden välille limittämällä orgaanista ja geometrista muotokieltä sekä
yhdistelemällä kasveista ja sienistä valmistamiani pigmenttejä keinotekoisten maalien ja
kierrätysmateriaalien kanssa.
Haen teoksilla visuaalista kieltä metamodernistiselle maailmankuvalle, jossa on tilaa sekä
orgaaniselle villille että synteettiselle sivilisaatiolle yhtä aikaa, päällekkäin ja rinnakkain
ekosysteemien ja kulttuurien kompleksina. Teokset käsittelevät metamodernismille tyypillistä
aaltoilua utopismin ja nihilismin välillä, urbaanin ja orgaanisen luonnon limittymistä meren, maan
ja taivaan rajapinnassa, elävän luonnon ja ihmisen palavaa pyrkimystä kasvuun, uudistumiseen,
levittäytymiseen, kilpailuun, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen betonin rajaamassa elintilassa sekä
ihmisen haahuilua fyysisten ja hengellisten sfäärien välillä. Työskentelyä ovat tukeneet SKR:n
Keskusrahasto ja Pohjois-Savon rahasto.
Olen kuopiolaislähtöinen kuvataiteilija ja järjestänyt soolonäyttelyitä ympäri Suomea vuodesta
2013 ja osallistunut kymmeniin ryhmänäyttelyihin vuodesta 2006 neljässä maassa kahdella
mantereella. Opiskelin taiteen maisteriksi Rovaniemellä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa.
Osa teoksistani on abstrakteja sukelluksia sanallistamista vältteleviin kokemuksiin, toisten ollessa
osittain figuratiivisia ilmentymiä luontokokemuksista ja ihmisen luontosuhteesta. Pääsääntöisesti
olen maalannut akryyleillä, yhdistellen tarkkaa sivellintyöskentelyä ja roiskintatekniikoita.
Lähivuosina olen käyttänyt myös valokuvaa, luonnonvärejä ja kierrätysmateriaaleja.
Innoitukseni löydän vaelluksiltani, hiljaisuudesta, ympäristöni tarkkailusta, tulen tuijottelusta sekä
luonnonantimien keräilystä. Lähivuosina olen etsinyt keinoja vaelteluni ja taiteen tekemisen
yhdistämiseksi. Kesällä 2017 pyhiinvaelsin Suomen halki mutkitellen Hangosta Nuorgamiin
kamerani kanssa dokumentoiden reittini ja havaintoni. Vuosina 2018 ja 2019 kävelin ympäri Oulua
ja sen lähiluontoa tarkastellen ympäristöäni paikkaansa etsivän tulokkaan näkökulmasta ja maalaten
kokemukseni kankaalle. Korona-ajan työskentelin luonnonvärejä keitellen ja niillä maalaten. Nyt
työskentelen vaellellen ympäri Kuopiota ja tehden tulkintoja ympäristöstäni paluumuuttajan silmin.
..
KAIKEN KANSAN KAKKU
Hanna Holopainen
feat. Satu Koho
UG Neliö -Galleria 7.2.–3.3.2024
Avajaiset 7.2.2024 klo 17.30-19.30
Hanna Holopainen
feat. Satu Koho
UG Neliö -Galleria 7.2.–3.3.2024
Avajaiset 7.2.2024 klo 17.30-19.30
Kaiken kansan kakku on yhteiskunnallisesti virittynyt teoskokonaisuus. Yksin- ja kaksinpuhelu, paradoksi, joka perustuu faktaan ja MuTuun. Poikkitaiteellisuudessaan se sekoittelee suvereenisti kuvataidetta, mediaa ja tutkimusta. Näyttelyn kantava teos on kakkupapereista koostuva installointi, joka inventoi yhteiskuntaa ja sen rakenteita niin alueellisesti kuin globaalisti.
Unkarin prinsessan, lopulta Ranskan kuningattaren, Marie Antoinetten suhtautumista alamaisiinsa kuvaa lausahdus, jonka hänen kerrotaan sanoneen kuullessaan kansalaisten kärsivän nälkää: ”Jos heillä ei ole leipää, syökööt kakkua.”
Kansa on usein järjestäytynyttä, mutta tuntuu että suorat rivit puuttuvat päättäjiltä. Päätöksenteossa ja mediassa yhä useampi joutuu marginaaliin eikä tule kuulluksi. Huomio siirtyy helposti vaikeista asioista toisaalle. Tässäkin yhteys Marie Antoinetteen: jos leipä on loppunut tarjoiluvadilta, ota jälkiruokatarjottimelta kakkua. Näin kiusallisesta ongelmasta päästään eroon hillitysti ja elegantisti.
Näyttely sivuaa kuvataiteilija Hanna Holopaisen ja kulttuurintutkija Satu Kohon yhteistä Paikkatunne taiteessa-tutkimusprojektia, joka käynnistyi Valóság-residenssissä Budapestissä syksyllä 2022. Monipaikkaisestatutkimusmatkasta on syntynyt blogi, joka elää Holopaisen kotisivuilla.
Budapestin jälkeen Holopainen on reissannut Berliinissä, Tropeassa, Helsingissä, Tallinnassa ja Kuusamossa sekä purkanut näkemäänsä ja kokemaansa työhuoneellaan Oulussa. Koho on tarkastellut muun muassa sananvapautta, sosiaalista mediaa ja viestinnän valtaa opettaessaan ja tutkiessaan journalismia. Kaikkialla saa syödäkseen Kaiken kansan kakkua!
Hanna Holopainen on vuonna 1976 syntynyt kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Oulussa. Holopainen tutkii yleensä action paintingin taipuisuutta ja etsii monimuotoisia ratkaisuja ilmaista aihelmia ja teemoja niin, että abstrakti ilmaisu pysyttelee edelleen omassa kontekstissaan. Kaiken kansan kakku on kurkistustoisentyyppiseen työskentelyyn, tekniikoihin ja materiaaleihin, joiden myötä hän pureutuu johonkin aivan uuteen.
Satu Koho (s. 1963) on ollut media-alalla pitkään, muun muassa tuottajana, toimittajana ja päätoimittajana, ja työskentelee journalismin yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa. Koho väitteli Oulun yliopistosta vuonna 2008, minkä jälkeen hän on vaikuttanut tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Koho kartoittaaesimerkiksi paikan kokemiseen ja elämiseen liittyvää osallisuutta ja sivullisuutta, kotoisuutta ja kodittomuutta, myös paikkatunnetta luovia taiteellisia keinoja.
Holopainen ja Koho ovat tehneet monimuotoista yhteistyötä vuosien varrella. Heidän edellinen projektinsa oli Kakaravaaralla ennen ja nyt (KEN), paikkasidonnainen kolmiosainen tapahtumasarja vuosina 2020–2021.
Menneet näyttelyt v.2023
JYRKI POUSSU
SIRJA-ERIKA VIRPIKARI
Näyttely gallerian kahdessa kerroksessa
LAURI RANKKA
5. - 29.10.2023
Näyttely gallerian kahdessa kerroksessa
JULIA JUSSILA
ROOSA KONTIOKARI
6-.24.9.2023
KALAJUTTUJA
CRISTAL ALAKOSKI
MUINAINEN MAAILMANKUVAMME
2.-27.8.2023
IIKKAMATTI HAURU
ALEXI JOHNSTONE
1.-22.6.2023
Näyttely gallerian kahdessa kerroksessa
RIIKKA RUOTSALAINEN
TOIVEKUVIA
Valokuvia
3. – 28.5.2023
ANNA-MARI METSO
Maalauksia
1.-30.4.2023
OMIN PÄIN, OMIN LUVIN
Katutaidetta ja graffitia
3.-26.3.2023
CHARLES LIQUOR
DON PORO
EGS
JUKKA HAKANEN & 3.10
JUSSI TWOSEVEN
KUOSITTAJA
JUHA LAHTINEN
JUKKA PELTOSAARI
PLAN B
POPPAMAIJA
SWAGARONI
TRAMA
TIMO TYYNISMAA
Näyttely gallerian kahdessa kerroksessa
Tilkkutyönäyttely - Monta tekijää
1. - 26.3.2023
Näyttely gallerian kahdessa kerroksessa
Elsa Kumpulainen
Leena Vasko
Hillevi Lappi
Maire Määttä
Aino Koskenkorva
Hilkka Okkonen
Karin Tapojärvi
Liisa Moilanen
Jaana Ramstedt
Kaija Poutiainen
Paula Vainio
ANSSI HANHELA
Mieliä
Teoksia vuosilta 2021-2023
11.-29.1.2032
Näyttely gallerian kahdessa kerroksessa
2022
SANNA HUHTELA
Maalauksia ja veistoksia
12.-301.2022
JOHANNA LAAJA
Ajan takaa
2. – 20.2.2022
HUUMORINKUKKIA
Naivistista taidetta
23.2 – 13.3.2022
Kaarina Alsta
Stina Engvall
Inka Hannula
Panu Hemminki
Sinikka Hurskainen
Minna Iso-Lähteenmäki
Maija Kanerva
Ulla Kauhanen
Yasushi Koyama
Lauri Lahtinen
Sonja Lehto
Seija Levanto
Kati Mikola
Raija Männistö-Koski
Kikka Nyrén
Miia Ylikoski
Näyttely esillä kahdessa kerroksessa
EIJA NEVALA
16.3 – 3.4.2022
KONSTA HUUSKO
6. – 29.4.2022
TOTTI KORPUA JA MILJA-MAARIA TERHO
Maalauksia, videoita&installaatioita
4. – 22.5.2022
Näyttely esillä kahdessa kerroksessa
TUOMO KANGASMAA
Valokuvia, kollaaseja ja video
1.6 – 3.7.2022
Näyttely esillä kahdessa kerroksessa
ROSKAKOLLEKTIIVI
KAISU HEIKKILÄ
HANNA HOLOPAINEN
HEIDI KESTI
RIIKKA KONTIO
JORMA STYNG
3.-21.8. 2022
3 X 3
KONSTA AIRISTO
AURA KOSKINEN
SAMI PAKILA
23.-11.9.2022
PERNILLE EGESKOV JA MINNA KANGASMAA
Veistoksia ja installaatioita
5. – 23.10.2022
Näyttely gallerian molemmissa kerroksissa
JUKKA TARKIAINEN
Tunturit
26.10 – 13.11.2022
SISKO MÄÄTTÄ
Syystunnelmia
maalauksia
7.-30.12.2022
2021
KIRSI TERVO
MUUNTUVILLA POLUILLA
UUSIA TEOKSIA
3. – 26.9.2021
Galleria on suljettu viikolla 39.
Olemme syyslomalla.
JORMA OHENOJA
75-VUOTIS NÄYTTELY
MAALAUKSIA
6. - 31.10.2021
Näyttely esillä kahdessa kerroksessa
SANNA ROININEN
UNEN LIUKUMIA
3. - 28.11.2021
JUHANI SARASTE
SELECTED WORKS
1. - 31.12.2021
KIRSI TERVO
MUUNTUVILLA POLUILLA
UUSIA TEOKSIA
3. – 26.9.2021
Galleria on suljettu viikolla 39.
Olemme syyslomalla.
JORMA OHENOJA
75-VUOTIS NÄYTTELY
MAALAUKSIA
6. - 31.10.2021
Näyttely esillä kahdessa kerroksessa
SANNA ROININEN
UNEN LIUKUMIA
3. - 28.11.2021
JUHANI SARASTE
SELECTED WORKS
1. - 31.12.2021